Niin se on Endurancen kevätleiri vietetty. Hienoa oli nähdä vanhoja tuttuja sekä uusia tuttavuuksia.
Saapumispäivänä (La) juostiin ensi töiksemme inansa vajaa 20km.
Tämän jälkeen oli kokouksen vuoro, jossa todettiin seuran asioiden olevan hyvissä kantimissa.
Jotta jaksaa juosta, täytyy tietysti myös syödä - ja vielä oikein kunnolla, jotta vatsa on varmasti piukeena kun iltalenkin aika koitti.
Ilta lenkurana oli hiukka vajaa kybä ja päivän teemaa noudattaen, mulla meni molemmat VK harjoitteluksi.

P. Kurkilahti oli hienosti järkännyt meille ehtooks privaatti uimavuoron, joten pääsi antamaan kylmähoitoa jäykille koiville 4.8 asteisessa vesipaljussa.
Lisäksi tuli nähtyä levottomuutta jaloissa aiheuttavia kuvaesityksiä Kreikasta sekä etelänapamantereelta...

Majoitus oli jumppasalin lattialla joten lievää jäykkyyttä oli aamusella havaittavissa, lähinnä ruodossa.
Jalat nyt oli tönkkönä muuten vaan.
Kevyen aamiaisen jälkeen lähdettiin sitten pitkikselle. Pääjoukko ravasi sev verran kovaa vauhtia, että katsoin viisaammaksi jättäytyä siittä kyydistä.
Onnekseni löytyi muitakin jotka tuntui etenevän samaa tahtia, niin ettei trvinnut yksin juosta.
Siinä pälistessä kolmen tunnin lenkki taittui mukavasti ja matkaakin tuli se 30 kilsaa joten mitäs se tekee kilometrivauhdiksi ? .. ÖÖÖH !

Lopuksi oli vielä ruokailu, jonka jälkeen homma olikin siinä.
Syvästi olen kiitollinen Toh.ille ,jonka kyydillä pääsin.

60 kilsaa kahteen päivään on mulle ihan riittävästi, joten nyt taas pari päivää huilia ja sitten pitäis etsiskellä jostain vauhtia näihin rimppakinttuihin.

Viikkoon tuli nyt 95.3 kilsaa. (Vuoden enkka)

Seuraavaa häppeninkiä odotellessa; som moro !

PS. Tässä on niin innoissaan vielä leiristä, ettei Tapparan pronssiotteluun pullahtaminen juurikaan harmita... ainakaan paljoa  ;- )