Aika mukavasti on saanut juostua nyt näitä työmatkoja.
Ovelta lähtiessä on edessä monivalintakysymys: Kuinka monen mutkan kautta juoksen?
Eri vaihtoehtojen mukaan matkaa kertyy suuntaansa 8.5, 10.2 tai 12 km.
Aamuvuoroissa vähän koettelee äijää kun kello soi tyynyn alla (ettei muut herää) klo.4.15
Nopeesti releet niskaan, leipä tai mysli naamariin, pikainen tyhjennysharjoitus konttorissa ja sitten paanalle.
Toukokuussa onkin jo valosaa köpötellä, näkee paremmin minkä kiven takaa se susi on aorttaan hyökkäämässä : )
Olen tässä huomannut metkan homman, aamuvuoroihin juostessa on vauhti n. 10-15 sekkaa kovempi kuin esim. päivällä juostuna.Nähtävästi roppa nukkuu vielä, eikä ymmärrä reagoida juoksuun.
Iltavuorotkin menee mukavasti, mutta töistä kotiin palatessa ei viitti hirveesti revitellä, menee yöunet jos kroppa käy maate mennessä kierroksilla.
Niin hullu en vielä ole, että yövuoroihin juoksisin, kävis turhan raskaaksi, jos joskus näette mun yövuoroon juoksevan niin älkää ny kuitenkaan valkotakkisille soittako !

Vähän tässä jo tekis mieli aloitella vauhdikkaampia reenejä, mutta jos ny vielä vetäis tän toukokuun PK.ta ja sais maltillisesti määrää lisäten ton 100 kilsaa / vko. rikki.
Tänää oli järkyttävä myteri täällä pellonlaidalla, puutarhakalusteet oli köykästä tavaraa kun ne tuolla lenteli.
Kaikel lisäks kävi lipputangonnupille legendaarisesti, eli se puuutoosi, mutta ei kuitenkaan isoisän päähän, vaikka tällekkin olisi ollut teoreettiset mahdollisuudet, kun hää seisoi siinä muutaman metrin päässä.
Kukahan sen nupin sinne kiipeis takasin ?
Voishan ton meijän likan laittaa naruihin kiinni ja nostaa sen sinne ylös, kera nupin ja ilmastointiteipin...